Muijat liinaa / Behind­UNFAIR

Tilinpäätös vuodesta 2018

Taas se on edessä, uuden vuosiluvun opettelu. Unfairille tämä kohta vaihtuva vuosi on ollut neljäs tilikausi. Melko huikea matka takana. Tässä pureksittuna muutamia matkalta kerättyjä oppeja ja koppeja.

Kasvukipuja ja perehdytysprosesseja

Vuoden teema oli kasvu, vaikkemme ihan sitä lähteneet hakemaan. Olimme kipuilleet kiireen kanssa ja päätimme helpottaa ihmisten työtaakkaa palkkaamalla lisää väkeä. Lisää ihmisiä tarkoittaa lisää prosesseja sekä tietysti lisää asiakkaita. Tänä vuonna meillä aloitti yhdeksän uutta unfairilaista. Kasvun haasteissa törmäsimme seinään perehdyttämisessä. Tätä tavallaan aavistelimmekin, mutta kesken vauhdin oli liian vaikea pysähtyä miettimään, miten asiat pitäisi tehdä paremmin. Heitimme ihmisiä syvään päähän, annoimme kellukkeet mukaan ja toivoimme, että he oppisivat uimaan mahdollisimman nopeasti. Kyllähän he uimaan oppivatkin, mutta oliko tämä tehokkain ja arvojamme kuvastavin toimintatapa, niin enpä tiedä.

Onneksi yrityskulttuurimme on rakennettu avoimelle keskustelulle, joten olemme yhdessä käyneet läpi palautetta prosesseista ja etenkin niiden puuttumisesta. Silti kaikesta huolimatta tai juuri siksi, meillä on aivan huikea tiimi. Tallissamme on osaamista hurja määrä. Tiimillä on kunnianhimoa ja uskallusta kokeilla uusia tapoja, ja ennen kaikkea tehdä asioita aina asiakas edellä. Meillä mennään usein pintaa syvemmälle jo ennen kuin asiakassuhde on edes käynnistynyt, ja juuri siitä olemme saaneet eniten hyvää palautetta. Vielä kun vuoden viimeisimpänä taloon tullut Jonna ottaa haltuun Office hostina sisäisen ja ulkoisen viestinnän sekä perehdytysprosessit, myös uusien työtekijöiden perehdytys saa ensi vuonna ihan uudet toimintamallit.

Voiko kiirettä helpottaa?

Kiire ja tukkoiset kalenterit ovat murheenkryynejä, joiden kanssa taistelemme koko ajan. Oma aika on kortilla, mutta niin se on kaikilla muillakin. Pohdimme, miten asiaa voisi muuttaa ja löytyykö siihen apukeinoja. Ratkaisuna kiireeseen teimme keväällä ensimmäisen webbitoteutuksemme sprinttimallisena. Ensimmäisen viikon aikana saimme aikaan yhdessä asiakkaan kanssa rautalangat, visuaalisen ilmeen sekä osan teksteistä. Koodi päästiin aloittamaan seuraavalla viikolla.

Yleensä edellä mainittu vaihe kestää useita viikkoja, jopa kuukausia. Prosessin etenemisen haasteena ovat hyväksyttämisprosessit ja tukkoiset kalenterit. Viikot vierivät nopeasti ja asia jää aina jonkun pöydälle. – Ensin usein asiakkaan, sen jälkeen meidän, kun työlle varatut tekijät on jo siirretty seuraavaan projektiin. Domino-efekti on valmis ja työ valmistuu myöhässä. Kaikkia ketuttaa, vaikka itse lopputuotos olisi erinomainen. Tässä ensimmäisessä sprintissä pääsimme kuitenkin tavoitteisiin aikataulullisesti lähes täysin.

Nyt olemme toteuttaneet sprintillä useamman www-sivuston, lanseerauskamppiksen ja brändiuudistuksen. Malli toimii, vaikka prosessissa on vielä hiottavaa. Asiakkaat nauttivat siitä, että töitä tehdään tiiviisti yhdessä muutaman päivän ajan. Tiimikin saa keskittyä yhteen asiakkaaseen, mikä meillä on ollut varsin harvinaista, kun päivät saattavat olla hyvinkin rikkonaisia. Kun sprinttitiimi ryhtyy töihin, pyritään heidän kalentereista raivaamaan kaikki muu pois.

Tämä kiireen ja rikkonaisuuden poistaminen on yksi niistä ajatuksista, joita on herännyt henkilöstömme tarpeista. Itse asiassa kysymys meni näin: ”Voidaanko me mennä sen taakse, että mainosala nyt vaan on hektinen? Voisimmeko tehdä asioita toisin?” Kyllä voidaan ja kiitos siitä tiimi, että nostatte asioita aktiivisesti esiin.

Kenen kanssa haluamme tehdä töitä?

Luopuminen oli myös yksi vuoden 2018 teemoista. Markkinointialan haaste on kilpailuttaminen. Sinänsä kilpailuttaminen on varmasti yksi tapa löytää yhteistyökumppani, mutta katsoessani taaksepäin meidän kumppanuuksia, on lähes kaikki rakennettu muista lähtökohdista, kuin tiukoista kilpailutuksista.

Kilpailutuksissa ongelma on usein siinä, että valmis ratkaisu pitäisi antaa ennen kuin asiakkaan kanssa pääsee kunnolla edes keskustelemaan. Me Unfairilla olemme kuitenkin erinomaisen hyviä sukeltamaan sisälle asiakkaan bisnekseen, koska se kiinnostaa meitä ja haluamme ymmärtää asiakkaamme liiketoimintaa. Tästä voikin jo ehkä tulkita, että tulemme tuskin enää lähtemään mukaan raskaisiin kilpailutuksiin, joissa emme pääse kunnolla keskustelemaan asiakkaan kanssa. Jätetään kuitenkin tilaa sanalle ehkä, sillä yksi tämän vuoden mahtavista asiakkaistamme on tullut kilpailutuksen kautta. Tämän asiakkaan kanssa meillä synkkasi heti, ja itse tarjousprosessi ei tuntunut kilpailutukselta, jossa kriteerit on määritelty tiukasti ja joustonvara on vähäinen.

Kepeitä prosesseja

Palaan ajatukseen prosesseista. Itse inhoan tiukkoja prosesseja, mutta ymmärrän niiden merkityksen. Jos on niin, että huonot prosessit vaikeuttavat toimintaa, niin rakennetaan parempia. Olemme onnistuneet siinä tänä vuonna osittain, ja siksi ensi vuosi pyhitetään vielä paremmille toimintamalleille, jotka palvelevat meidän tärkeimpiä ihmisiä eli Unfairin tiimiläisiä ja meidän asiakkaitamme.

Upeita ihmisiä

Vietimme pikkujouluja viime viikolla. Siinä porukalla touhutessa tuli sellainen hetki, missä vain katselin ympärilleni ja ihmettelin, miten ihmeessä olemme onnistuneet kokoamaan joukon näin upeita ja osaavia ihmisiä ympärillemme. Toinen ahaa-elämys koskee meidän asiakkaitamme. Ajatus on ollut ihan alusta asti, että teemme töitä vain hyvien tyyppien kanssa. Ihanan Virkkukoukkusen sanoin, ”jos et ole kiva, niin se on morjens.” Kun arvomaailmat kohtaavat, niin silloin tekeminen on helppoa. Unfair on onnistunut löytämään asiakkaita, joiden kanssa on äärimmäisen kiva tehdä töitä. Viimeisin palaute uudelta asiakkaalta tuli tällä viikolla: NIIN JA MUUTEN!!
SORRY KUN ON OLLUT IHAN HULLUN KOVA KIIRUS JA KAAOS, ETTEN OLE EHTINYT HEHKUTTAMAAN… IHAN HELEVETIN HIENOT KOTISIVUT, MORJENS! KIITOS! KIITOS!
Näitä tunnelmia fiilistelemään voi nyt jäädä pienelle hengähdystauolle.