Viestintä & PR

Käristyskupoleita ja seksihelteitä – omaperäistä tone of voicea metsästämässä

Median käyttämä sääsanasto voi aiheuttaa hilpeyttä, mutta tosiasiassa värikkäissä sanavalinnoissa on järkeä. Niiden avulla rakennetaan tone of voice, jolla erotutaan kilpailijoista ja syvennetään yrityksen ja asiakkaiden välistä vuorovaikutusta.

Mörkö-helle tulee! Käristyskupoli on täällä! Zombie-myrsky piiskaa Portugalia!

Hellettä, paukkupakkasia ja myrskyjä kuvataan lehtien otsikoissa yhä useammin sanoilla, jotka ovat yhtä äärimmäisiä kuin kuvaamansa sääilmiöt. Ilmiön tausta on retoriikassa: mitä liioittelevampi sana, sitä todennäköisemmin uutinen klikataan auki. Kekseliästä ilmausta käyttävä uutinen myös erottuu neutraalin yleiskielisistä kanssakilpailijoistaan.

Vaikka yritysviestintä ei voi perustua pelkkään klikkiotsikointiin, on sanavalinnoilla merkitystä myös sillä saralla. Persoonallisella kielenkäytöllä yritys voi luoda itselleen äänensävyn, tone of voicen. Omintakeinen sävy on erottuvuustekijä maailmassa, jossa kärsimme kroonisesta tekstien ylitarjonnasta.

Sanoilla on väliä

Tekstin sävy syntyy sanoista, rakenteesta ja tyyleistä. Sääotsikoissa pääroolissa ovat mörkö-helteen, valkoisen kurittajan ja käristyskupolin tapaiset, värittyneet sanavalinnat. Tyypillisestä uutistekstistä poiketen tilannetta ei kuvata neutraalisti, vaan käytetyt ilmaukset sisältävät piilomerkityksiä ja ylimääräistä informaatiota. Sääsanana helle on tyyliltään pelkistetty ja tylsä, kun taas seksihelteen ja lumi-infernon kaltaiset sanat herättävät lukijan mielessä ajatusketjuja sekä tunteita.

Samaan tapaan tyyliltään värittyneitä ovat myös erilaiset idiomit (heittää veivinsä) ja kielikuvat (hän on sika). Syvyyttä voi lisätä myös kirjoittajansa asennetta ilmaisevilla sanavalinnoilla. On eri asia puhua tuotantoeläimestä kuin meidän Mansikista.

Suomen kielen muokattavuus mahdollistaa myös kokonaan uusien sanojen muodostamisen. Sääesimerkkiin palataksemme esimerkiksi helletti ja paahtopaiste ovat sanoja, joita et löydä sanakirjasta, mutta joiden merkityksen ymmärrät vertaamalla niitä muodoltaan vastaaviin sanoihin.

Parhaimmillaan onnistunut sanavalinta onkin lukijalleen kielellinen elämys: se oivalluttaa lukijaa fingerporimaiseen tyyliin.

Ei yhden tekstin ihmeitä

Jo yhdellä kekseliäällä sanavalinnalla voi saavuttaa huomiota. Yksi sutkautus siellä täällä ei kuitenkaan vielä riitä kokonaisen tone of voicen rakentamiseksi. Sävyä on ylläpidettävä päivästä ja kanavasta toiseen ja riippumatta siitä, kuka työntekijöistä on viestintävuorossa.

Yksittäisten sanojen ja ilmaisujen sijaan voikin olla järkevämpää koostaa kokonainen sanaperhe. Kun yrityksen suosimissa sanoissa on selkeä logiikka, on tyylinmukainen viestintä helpompaa työntekijöille ja helpommin tunnistettavaa asiakkaille! Esimerkiksi Unfairin keulakuvana toimiva heppa inspiroi leikittelemään hevossanastolla. Työyhteisöstä puhutaan meidän tallina, nettisivujen etusivu on nimetty kotipilttuuksi – jopa vierasverkon salasana noudattaa teemaa.

Persoonallisuus vaatii rohkeutta ja tilannetajua

Paitsi kekseliäisyyttä, sanailottelu vaatii myös kulttuurintuntemusta, hyvää makua ja tilannetajua. Pahimmillaan tilanteeseen sopimaton sanavalinta voi herättää vastaanottajassa ärtymystä ja jopa vaikeuttaa tekstin tulkintaa. Parhaimmillaan se on osa persoonallista tone of voicea, joka syventää yrityksen ja asiakkaiden välistä vuorovaikutusta.

Tyyliasioissa on hyvin vaikea antaa yleispäteviä ohjeita, sillä kauneushan on katsojan silmissä. Mutta kun tone of voice kumpuaa yrityksen sisältä, sen arvoista ja kulttuurista sekä huomioi kohderyhmän puhetavan, ollaan jo pitkällä.

Jos niinkin perinteikäs taho kuin media on valmis irrottelemaan, on vaikea keksiä syytä, mikseivät yrityksetkin voisi viestiä rohkein sanankääntein.

 

Hukkuvatko yrityksenne sisällöt harmaaseen massaan tai onko yhtenäinen äänensävy hukassa? Laukkaa luoksemme: pistetään teidänkin teksteihinne potkua!

Kirjoittaja

Ilona Mäki-Maukola

Ilona Mäki-Maukola

Suomen kielestä ja sen käytöstä syttyvä viestijä, joka kesyttää irralliset sanat kokonaisiksi virkkeiksi ja tajunnanvirran vaikuttavaksi tekstiksi. Nauttii eniten päivistä, jolloin voi todeta oppineensa jotakin uutta.